6vs6 harjoittelu ei kehitä nuoria pelaajia!

Meillä Suomessa ihannoidaan aivan liian paljon 6vs6 pelin harjoittelua treeneissä. Joukkueita löytyy paljon ihan SM-liigaan asti missä tahkotaan treenistä toiseen 6vs6 peliä. Katsotaan seuraavaksi asiaa vähän noin teoriapohjalta.

Yhdessä 1,5h tunnin treenissä ehditään alkuhöpinöiden ja lämmittelyn jälkeen harjoitella pelinomaisesti kolme suht tasaista erää. Määrät on kerätty poikien maajoukkeen ottelusta eli ovat siis ihan todellisia. Luvut ovat Suomen joukkueen määrät kolmeen erään. Ottelussa pallopojat hoitivat pallot.

- Aloituksia 75kpl
- Vastaanottoja 56kpl
- Hyökkäyksiä 79kpl
- Passeja 75kpl
- Torjuntoja ja kosketuksia yleensä yhteensä 34kpl
- Puolustuksia ja kosketuksia yleensä yhteensä 30kpl

Kun nämä luvut jakaa tasaisesti 90:een minuuttiin ja jakaa suoritukset kuuden kenttäpelaajan kesken (passeja lukuunottamatta), niin kosketuksia tulee yhdelle pelaajalle seuraavalla rytmillä:
- Aloitus joka 7. min
- Vastaanotto joka 10. min
- Hyökkäs joka 7. min
- Passeja kerran minuutissa (passari)
- Torjunta tai torjuntakosketus joka 16. min
- Puolustus tai puolustuskosketus joka 18. min
Jos nämä kaikki lasketaan yhteen ja vähennetään passarin suoritukset, niin yksi pelaaja saa pallolisia suorituksia 45kpl kolmen erän aikana eli jonkinnäköisen kosketuksen palloon joka 2. minuutti.

Treeneissä käytetään tottakai jatkopalloja jotta pallojen määrää saadaan vähän nostettua. Tämä ei kuitenkaan nosta suoritusten määrää kuin noin 1,7x. Tarvitaan siis jotain muuta!

Pelinomainen harjoittelu kehittää nuorten pelaajien pelinlukutaitoa. Tähän takoitukseen tarvitaan paljon suorituksia ja ne syntyvät nimenomaan pienpeleillä. Jotta peleillä olisi siirtovaikutusta myös itse "isoon" peliin, pitää pelit olla pelinomaisia. Mitä lähempänä ne ovat itse isoa peliä, sen parempi. Monesti tyydymme siihen, että pelataan esim. 3vs3 ja kun peli pyörii, homma on hanskassa. Yksi tapa pelin "tehostamisessa" voisi olla seuraava: Jaa kenttä ja pelaajat poikittain kahteen osaan. Otetaan tarkasteluun toinen näistä puolista.

Toisella puolella on pelaajat paikoilla 1(h), 2(p) ja 3(kt). Toisella puolella on vastaavasti vaikka 3(kt), 4(yp) ja 6(yp). Tällä tavalla saadaan pelattua puolella kentällä ison kentän peliä ja siirto vaikutus pysyy hyvänä. Pallojen pituutta voi pidentää esim. määräämällä vastaanottohyökkäys tehtäväksi kolmen metrin viivan takaa. Jatkopallot valmentajan käsistä tietenkin vielä perään, niin kosketuksien määrä on jo paremmin hallussa.

Edellisessä esimerkissä on vain yksi huono puoli.. pallokosketuksia tulee kaikkein eniten valmentajalla. Lisäämällä pelinomaiseen harjoitukseen yksi pelaaja syöttämään, saadaan valmentajan suoritukset pois. Eli yksi pelaaja pelkästään syöttää esim. 10 kpl minkä jälkeen rotaatio yksi kierros eteenpäin.

Jos nyt verrataan näitä kahta ääripään vaihtoehtoa eli normi 6vs6 aloituksella vastaan 4vs4 jatkuvalla syötöllä tulokset 90minuutin treenistä ovat:
- 6vs6, kosketuksia pelaajalle 33kpl + aloituksia 12kpl
- 4vs4, kosketuksia palaajalle 120kpl + aloituksia 72kpl

Aikamoinen ero on pelinomaisissa kosketuksissa! Käytetään siis aika mieluummin pelaamiseen kuin kentällä kävelyyn! Oppimisen nopeus menee nimittäin ihan samassa suhteessa eli 192/45 = 4,3 kertainen eli sama oppiminen joko vuodessa tai neljässä, kumman sinä valitset?

Lisää erilaisia pelimahdollisuuksia

Jatketaan vielä yhdellä lisäajatuksella tuosta pelaamisen merkityksestä sekä pelien määrästä. Yksi vaihtoehto pelien saamiseksi kauden aikana voisi olla pelit lähialueen muita joukkueita vastaan. Otetaan käytännön esimerkki..

Joukkueet sopivat vuoroin vieraissa käynnistä kerran kuukaudessa eli kerran meillä ja kerran teillä. Sovittamalla pelit esim. sille viikolle milloin on turnaus, palvelisi se molempia joukkueita hyvin. Kauden aikana tulisi tällä tavalla merkityksellisiä otteluita 7kk*2 eli 14kpl pienillä kustannuksilla ja vaivannäöllä. Otteluissa voisi laskea vaikka pieniä pisteitä, jolloin jokaisella pallolle tulisi merkityksensä. Jos molemmat vielä pystyisivät pelaamaan kahdella joukkueella ilman vaihtoepelaajia, niin aina parempi.

Otteluissa joukkueet voisivat tehokkaasti harjoitella pelinomaisessa ympäristössä juuri niitä osa-alueita, kuin sillä hetkellä harjoitellaankin. Ja tämä kaikki edelleenkin siinä pelinomaisessa ympäristössä. Sopimalla sama kuvio vielä toisenkin seuran joukkueen kanssa kauden aikana tulisikin jo mahdollisesti 28kpl merkityksellisiä otteluita. Menisikö pelaaminen eteenpäin enemmän? Minusta kyllä.

Ei muuta kuin ideoimaan ja soittamaan valmentajille!